KIRJOITUKSIA
Tarja Halosesta ja kirkosta
Mielipiteet-palstalla Turun Sanomissa 6.1.2006
Pentti Myllymäki (TS 4.1.2006) ainakin vihjaili siihen suuntaan, että tasavallan presidentiksi ei pitäisi valita Tarja Halosta, koska tämä ei kuulu kansankirkkoomme. Laajalti tunnettua on, että Tarja Halonen ei ole ateisti.
Myllymäki siteeraa Tarja Halosesta tehtyä kirjaa, jossa Halonen ilmoittaa eronneensa 70-luvulla kirkosta, koska kirkko vastusti naispappeutta ja puhui seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä vastaan. Nykyisin kirkko on hyväksynyt naispappeuden ja suhtautuu jonkin verran suopeammin seksuaalivähemmistöihin kuin 70-luvulla. Tämä osoittaa, että Tarja Halonen on edistyksellinen ihminen, hänen 70-luvulla omaksumansa kanta naispappeudesta on sama kuin kirkon kanta tänään.
Myllymäki myös ihmettelee, miksei Halonen ole liittynyt presidenttiaikanaan kirkkoon. Luulisinpa, että jos Tarja Halonen olisi liittynyt tänä aikana kirkkoon, häntä syytettäisiin siitä, että hän liittyi kirkkoon vain kosiskellakseen äänestäjiä.
Teet niin tai näin, aina löytyy arvostelijoita.
Anssi Pirttijärvi
Opiskelija, Turku
Kaikille oikeus luovuttaa verta
Kannanotto, johtokunta hyväksyi 16.5.2005
17.5. vietettiin kansainvälistä homofobian vastaista päivää. Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys - TOSY ry vaatii Suomen Punaista Ristiä muuttamaan verenluovutuskäytäntöään, joka on syrjivä ja ylläpitää ennakkoluuloja kieltämällä homomiehiltä verenluovutuksen. Käytäntöä perustellaan HIV-tartunnan riskillä.
Todellisuudessa HIV tarttuu useimmiten heteroseksisuhteissa ja suonensisäisten huumeidenkäytön kautta. Tätä SPR ei huomioi, vaan perusteettomasti evää oikeuden verenluovutukseen tietyltä ryhmältä seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
SPR:n tulisi olla järjestö, joka edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Nykyinen käytäntö luo ikäviä piirteitä muuten hyvin toimivalle järjestelmälle. Verenluovutuksen tulee olla kaikkien oikeus seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.
Turun Opiskelijoiden Sos.dem. Yhdistys - TOSY ry
Turun tähtitorni sopiva populaarikulttuurin museoksi
Turun Sanomat keskiviikkona 10. syyskuuta 2003 / Mielipiteet
Kulttuuritoimenjohtaja Keijo Perälä peräänkuulutti keskustelua Engelin komean tähtitornin tulevasta käyttötarkoituksesta (TS 3.9.). Tästä motivoituneina aloimme pohtia Turun kaupungin nykyistä tarjontaa suurelle opiskelijajoukollemme. Se ei ole ylenpalttinen. Tähtitorni puolestaan on sijainniltaan epäedullinen iäkkäimmille ja huonoimmin liikkuville turkulaisille. Sen sijaan opiskelijanuoriso kapuaa kevyesti paikalle ainakin laskiaisriehojen osanotosta päätellen. Sijainti on myös korkeakouluihin nähden lähes ihanteellinen. Toki huonosti liikkuvat pääsevät paikalle autolla, mutta oletetuksi käyttäjäkunnaksi kannattaisi ottaa nuoret.
Mikä sitten kiinnostaisi opiskelijanuorisoa ja kaupan päälle vielä monia muitakin turkulaisia sekä turisteja? Meidän mielestämme vastaus on Suomalaisen populaarikulttuurin museo. Turun kaupunginjohtajan asettama vuosina 2001 ja 2002 kokoontunut Turun populaarikulttuurin kehittämistä suunnitellut työryhmä totesi raportissaan Turun olevan keskeinen paikka suomalaisen populaarikulttuurin historiassa. On Anni Polvat, Matit ja Tepot, underground- ja runoliikkeet, Ruisrockit, Reijo Mäet, Jaakko Salovaarat, Pääkköset, Bogartit ja monet muut. Uusia tekijöitä ilmaantuu jatkuvasti. Siksi museo kuuluisi Turkuun ja edistäisi varmasti osaltaan populaarikulttuurin arvostusta. Ainakin miljöö olisi arvokas. Nimeksi sopisi vaikka Poptorni.
Museon sisällön suunnittelussa Turun Maakuntamuseon ammattitaitoa voisi täydentää kaupungin lukuisilla alaan liittyvien opinahjojen tuntemuksella. Turussa on laadukasta mediatieteen, taiteen ja viestinnän, kulttuurihistorian ja taidehistorian opetusta. Alojen tutkijoiden ohella opiskelijoille voisi antaa suuren painoarvon sisältöjä tuotettaessa. Tai kukapa olisi populaarikulttuurin tuotannossa parempi asiantuntija, kuin suuri yleisö? Lippujen hinnoissa voisi reilu hinnanalennus olla hyvä kädenojennus opiskelijoille.
Antton Rönnholm
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattisten nuorten pj.
Petja Raaska
Turun nuorisolautakunnan pj. (sd)
PopTurku-työryhmän jäsen 2001-2002
Varsinais-Suomen puolesta
TS 27.8.2003
Maakunnan vaikuttajien puhallettava yhteen hiileen Keskustelu Varsinais-Suomen asemasta valtakunnallisen liikenneverkon ytimessä on käynyt vilkkaana viime viikkoina. On paikallaan muistuttaa muutamista faktoista E-18 moottoritien ja valtakunnan rataverkkoa koskevien suunnitelmien suhteen. Kokoomuksen eräiden paikallisten kärkinimien (muun muassa P. Sokajärvi TS 20.8.) hallitusta kohtaan esittämä arvostelu hidastelusta E-18 -moottoritien rakentamisessa osuu viime kädessä kokoomuksen omaan nilkkaan.
Ensinnäkin nykyinen hallitus on taannut hankkeelle rahoituksen heti kun rakentaminen voidaan aloittaa. Aikataulu on nyt kiinni ainoastaan hanketta koskevien valitusten käsittelyaikataulusta. Tuomioistuinkäsittelyyn poliittisella päätöksentekokoneistolla ei ole, eikä pidäkään olla sananvaltaa.
Toiseksi, se miksi tietä ei ole rakennettu jo vuosia sitten, on ollut pääasiassa viime vuosien kokoomuslaisten valtiovarainministerin ja liikenneministerien jyrkän vastustuksen ansiota. He ovat olleet menneinä vuosina avainasemassa hankkeen etenemisessä.
Liikenneministeriön vuoden 2002 lopulla asettaman valtakunnallisesti merkittäviä liikenneverkkoja arvottaneen virkamiestyöryhmän raporttiluonnoksen rataverkkoa koskevat suuntaviivat ovat Turku-Toijala välin osalta huolestuttavia.
Ne osoittavat, ettei työryhmä ilmeisesti ole ottanut huomioon muun muassa Suomen ainoata junalauttasatamaa. Muutenkin Turun ja Naantalin satamien yhteinen liikenne on tonneissa ja lastin arvossa laskien samaa luokkaa kuin tuleva Vuosaaren satama.
Turku on merikuljetusten suhteen valtakunnallisesti erittäin merkittävässä asemassa. Myös uuden logistiikkakeskuksen ja huipputeknologian keskittymän pitäisi painaa vaakakupissa valittaessa ydinverkkoon kuuluvia rataosuuksia. Maakuntamme kaikilta vaikuttajilta vaaditaan nyt rakentavaa edunvalvontaa, eikä suinkaan näennäispolitikointia vakavilla asioilla kokoomusjohtajien viimeaikaiseen tyyliin.

