Turulla on erinomaiset edellytykset tarjota asukkailleen viihtyisä elinympäristö, laadukkaat ja monipuoliset palvelut sekä korkealaatuiset työolot. Turku on Varsinais-Suomen maakunnan veturi ja yksi valtakunnan suurimmista kasvukeskuksista. Tämä asettaa Turun haasteelliseen asemaan yhä kilpailullisemmaksi muuttuvassa toimintaympäristössä.

Hyvinvointiyhteiskunnan perusta on terve ja toimiva talous sekä myönteinen työllisyyskehitys. Tälle perustalle syntyvät edellytykset järjestää koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon, yhdyskuntatekniikan, liikkumisen ja kulttuurin palvelut, joita Turun ja sen lähiseudun elinvoimaisena säilyminen edellyttää.

Kaupungin tulevaisuuden avaintekijäksi muodostuu olemassa olevien vahvuuksien määrätietoinen kehittäminen ja hyödyntäminen. Turku on teollisuus- ja satamakaupunki, jonka maantieteellinen asema mahdollistaa ympärilleen monia työllisyyttä tukevia toimintoja ja yrityselämän vilkkaan kehittymisen. Perinteikkäänä koulutus- ja yliopistokaupunkina Turulla on vahvuuksia, joiden hyödyntäminen alueen elinkeinorakennetta ja työllisyyttä edistävinä toimintoina on vasta alkutekijöissään.

Houkuttelevien työpaikkojen lisäksi Turun on kilpailtava laadukkaista palveluista. Kunnallisilla peruspalveluilla on huomattava vaikutus kaupunkilaisten hyvinvointiin, talouskasvun edellytyksiin, turvalliseen elinympäristöön sekä tasa-arvoisempien elämänvalintojen toteutumiseen. Tämä edellyttää pääosin kaupungin itsensä tuottamia hyvinvointipalveluita, jotka ylläpidetään verovaroilla. Palveluiden laaja kaupallistaminen johtaa eriarvoisuuteen, laadun heikentymiseen ja pitkäjänteisyyden vähenemiseen. Laadukkaat palvelut sekä turvallinen ja viihtyisä elinympäristö ovat avainasemassa työvoiman ja osaajien sijoittumisessa Turkuun.

Turun uuden johtamisjärjestelmän edellyttämät muutokset kaupungin organisaatiossa toimeenpannaan heti valtuustokauden alussa. Johtamisjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on ollut poliittisen vastuun ja poliittisten vaihtoehtojen selkeyttäminen sekä kunnallisen demokratian tehokkaampi toteutuminen päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanemisessa. Sosialidemokraatit pyrkivät edelleen kehittämään johtamisjärjestelmää korostaen erityisesti poliittista vaikuttavuutta ja pitkäjänteisempää päätöksentekoa tukevia muutoksia. Johtamisjärjestelmä tai erilaiset palvelutuotannossa kehitettävät mallit eivät saa toimia pakotteena kilpailuttamiselle ja ulkoistamiselle. Kaupungin organisaatiota on kehitettävä siten, että palvelutuotanto on taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokas ja pystyy joustavasti vastaamaan kuntalaisten muuttuviin tarpeisiin.

Äänestysaktiivisuuden kohottamista tukevia toimintoja on kehitettävä. Kuntademokratian aito toteutuminen edellyttää, että äänestysprosentit pysyvät korkeina. Kaupunkilaisten tietoisuutta vaaleista tulee lisätä mm. tiedotuksella. Ennakkoäänestyspaikkoja on oltava riittävästi ja niistä tiedottamisen on oltava näkyvää. Erilaisia vaihtoehtoja ennakkoäänestyksen järjestämiseksi tulee kokeilla.

Kaupungin toiminnan painopisteet määritetään laajan arvokeskustelun pohjalta. Painopisteet muodostavat Turun strategian, jonka pohjalta kaupunkia kehitetään pitkäjänteisesti. Turku-strategia ja sektorikohtaiset strategiat on kirjoitettava riittävän selkeiksi, jotta poliittiset vaihtoehdot tulevat paremmin esiin. Kaupungin strategiat tulee uusia aina valtuustokauden alussa, jolloin uusi valtuusto määrittelee toiminnalleen suunnan.

Seuraavan valtuustokauden toiminnan painopisteiksi tulee ottaa paremmat palvelut (vanhuspalvelut, terveys, lapsiperheet ja koulutus)ja elinvoimainen Turku (korkea työllisyys, Turun vahvuuksiin perustuva elinkeinopolitiikka, tasapainoinen kuntatalous, viihtyisä elinympäristö).

Turun seutukunnan kuntien välistä yhteistyötä on kehitettävä ja vahvistettava tulevalla valtuustokaudella. Seutukuntaorganisaatio tulee järjestää siten, että seutukuntavaltuuston paikat jaetaan kunnallisvaalien tulosten mukaisesti ja että seutukuntavaltuustolla on kiinteä yhteys maakuntavaltuustoon. Yhtenä vaihtoehtona on, että erikseen määrätty osa seutukuntavaltuuston jäsenistä olisi myös maakuntavaltuuston jäseniä.

Ylikunnallista yhteistyötä tulee lisätä ja edellytyksiä parantaa. Kuntarajojen yli menevien palveluyksiköiden muodostaminen on tarkoituksenmukaista silloin, kun palvelurakenne tehostuu ja tuotantokustannukset pienentyvät. Esimerkiksi kuntarajan läheisyydessä olevien koulujen ja terveysasemien osalta kuntien välistä yhteistyötä tulee lisätä.

Turun kaupungin hallintokuntien väliselle yhteistyölle on etsittävä kannustimia. Erityisesti yhteistyötä pitää syventää ja kehittää sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa. Hallintorajat ylittävää yhteistyötä tulee suosia luotaessa uusia palveluyksiköitä, esimerkiksi niin sanotuissa monitoimitalohankkeissa.

Edunvalvonta on muodostumassa yhä tärkeämmäksi asiaksi maakunnan kehittymisen kannalta. Maakunnan veturina Turun on oltava erityisen aktiivinen suhteessa valtakunnalliseen päätöksentekoon. Turun kehittyminen riippuu olennaisesti myös Turun ulkopuolella tehtävistä ratkaisuista kuten tie, rautatie, satama ja lentoliikenteeseen liittyvät päätökset. Turun on aktiivisesti pyrittävä saamaan alueelleen hajasijoituskohteita kuten suuret valtakunnalliset virastot.

Tasapainossa oleva talous on kaupungin toiminnan kulmakivi ja tasokkaiden palvelujen edellytys. Turun elinvoimaisuus, laadukkaat palvelut ja toimiva elinkeinopolitiikka houkuttelevat työntekijöitä, osaajia ja uusia yrityksiä Turkuun. Näiltä ryhmiltä ja yhteisöiltä kerättävät verotulot muodostavat kuntatalouden kasvun perustan.

Yrityselämän kanssa yhteistyössä toteutettavilla kehityshankkeilla, joissa hyödynnetään Turun koulutuksellista osaamista ja maantieteellistä asemaa, tuetaan uusien työpaikkojen syntyä ja alueen tuottavuuden kasvua. Muilla työllisyystoimenpiteillä vähennetään pitkäaikaistyöttömyyttä ja ehkäistään syrjäytymistä. Myönteiset taloudelliset vaikutukset syntyvät työllisyysasteen kohotessa verotulojen kasvuna sekä pienentyneinä sosiaalikuluina.

Investointien rahoitus on lähitulevaisuudessa ongelma. Erityisesti kaupungin rakennusten korjaaminen vaatii mittavia taloudellisia panostuksia. Toisaalta pakottavia investointeja sekä investointeja, joista päätökset on jo tehty, on runsaasti. Joidenkin uudiskohteiden osalta voidaan harkita muitakin rahoitusmalleja kuten kiinteistön vuokrausta tai yksityisrahoitusmallia.

Kaupungin palvelukyvyn turvaa tehokas ja taloudellinen toiminta. Uuden johtamisjärjestelmän odotetaan tuovan kustannustehokkuutta kaupungin organisaatioon. Tuloksellisuutta seurataan ja parannetaan rakenteita ja toimintaa. Rakenteellisin uudelleenjärjestelyin voidaan toteuttaa paremmin kohdennettuja yksiköitä, joissa palvelut suuntautuvat käyttäjäryhmille kustannustehokkaasti. Uudelleenjärjestelyillä ei tule etsiä ensisijaisesti taloudellisia säästöjä, vaan tehokkaampia tapoja tuottaa laadukkaampia palveluja samoin kustannuksin. Turun kohdalla tämä tarkoittaa palveluiltaan monipuolisempien alueellisten yksikköjen kehittämistä, ei yksityistämistä tai ulkoistamista.

Talouden tasapainon takeena ovat toiminnan tasoon oikein suhteutetut verot ja maksut. Pääosa peruspalveluista pidetään maksuttomina tai niistä peritään vain vähäinen korvaus. Palvelut rahoitetaan pääosin veroilla, joista tärkein on kunnallisvero. Palvelutoiminnan rahoitusperustan turvaamiseksi mitoitetaan kunnallisveroprosentti riittäväksi mutta ei niin, että kaupungin kilpailukyky kärsii.

Käyttäjämaksujen osuus palvelujen rahoituksesta vaihtelee. Liiketoiminnasta tai sen luonteisesta toiminnasta perittävät maksut määritellään siten, että kaupunki saa tuotantokustannusten lisäksi kohtuullisen tuoton sijoituksilleen. Vapaa-ajan ja kulttuuritoimen palveluihin määritettävissä maksuissa tulee ottaa tuotantokustannuksien tason lisäksi huomioon palvelun käyttäjän taloudellinen asema, jotta hinta ei estä palvelun käyttöä. Vähävaraisemmille ryhmille tulee määrittää pienemmät maksut.

Investointien kokonaismäärän tulisi riippua vallitsevasta taloudellisesta suhdanteesta. Laskukauden aikana investoinneilla vauhditetaan taloutta ja nousukauden aikana hillitään. Kuitenkin osa investoinneista kuten kiinteistöjen perusparannukset ovat pakollisia toimenpiteitä talouden suhdanteista riippumatta. Toisaalta suurten investointien toteutuminen voi kestää niin kauan, että vallitsevaa talouden tilaa ei välttämättä päätöksentekohetkellä voida ennustaa.

Seuraavalla valtuustokaudella tehtävät investoinnit tulee kohdistaa kiinteistöjen perusparannuksiin (koulut, päiväkodit, liikunta- ja kulttuuritilat, kaupungin muut kiinteistöt), pyöräteiden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen sekä keskustan kehittämiseen. Suuret yksittäiset investoinnit, joiden vaikutus ulottuu tulevaan valtuustokauteen tai jotka on ratkaistava lähitulevaisuudessa ovat pääkirjasto, kaupunginsairaala, monimuotoinen vanhainkoti, Kurjenlinnan sairaala, uusien koulujen rakentaminen ja vanhojen peruskorjaus, jätevedenpuhdistamoon ja jätteiden jatkokäsittelyyn liittyvät investoinnit sekä vesiratkaisut (puhdas vesi ja jätevesi).

Maan keskiarvoa ja Turun talousalueen muita kuntia korkeampi työttömyys on kaupungin vaikein ongelma-alue, sillä siihen liittyy runsaasti niin yhteiskunnallisia kuin yksilötasonkin ongelmia. Työpaikkojen lisääminen vaikuttaa siten monella tavalla myönteisesti kaupungin elinvoimaan ja kaupunkilaisten hyvinvointiin.

Turun työllisyyskehitys on voimakkaasti sidoksissa koko maan työllisyystilanteeseen. Kunnallisella päätöksenteolla voidaan kuitenkin ohjata ja edesauttaa alueen työllisyyttä parempaan suuntaan.

Työvoiman palvelukeskus on Turun kaupungin, Kelan ja Turun työvoimatoimiston yhteistyöorganisaatio, jonka lähtökohtana on auttaa eri viranomaisten yhteistyöllä vaikeasti työllistettäviä. Kaupungin on palvelukeskuksen osalta huolehdittava riittävistä työllistämismäärärahoista sekä toiminnan kehittymisestä. Yhtenä tärkeänä kehityskohteena kaupungin tulee avustaa matalan tuottavuuden työpaikkojen luomista tukemalla sosiaalista yrittämistä. Työkykynsä menettäneiden eläkkeelle pääsyä ns. Taipaleen mallin mukaisesti edesautetaan. Nuorten työttömyys pyritään katkaisemaan mahdollisimman nopeasti. Peruskoulun jälkeisiin oppilaitoksiin tulee luoda yhteydet siten, että koulunsa keskeyttävät nuoret saadaan heti työllistämistoimien piiriin. Kuntouttavien työpaikkojen määrää pyritään lisäämään, ja kuntoutuksessa tapahtuvaa työnohjausta parantamaan.

Uusien työpaikkojen luomiseksi Turun tulee olla mukana kehittämishankkeissa, joissa tuetaan yrityselämän yhteistyötä eri oppilaitosten kuten ammatti-instituutin, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Turku Science Parkissa kehitetään korkeaan teknologiaan perustuvia hankkeita, joiden onnistuessa mm. teollisuustyöpaikkojen nopeakin syntyminen Turkuun mahdollistuu. Metallialan kehittämistoiminta ja koulutus aloitetaan Koneteknologiakeskuksessa. Turun kehittämistä kuljetuksen ja logistiikan keskukseksi jatketaan. Yhteistyötä tiivistetään Turun ja Naantalin satamien välillä. Elinkeinopoliittisilla investoinneilla Turusta tehdään elinvoimainen alue, jossa yritykset, osaavat työntekijät ja Turun maantieteellinen asema luovat alueelle taloudellista kasvua ja korkeaa työllisyyttä.

Uutta toimintaa ja sen mukanaan tuomia työpaikkoja varten kaupungin tulee omistaa riittävä määrä tontteja, jotka kaavoitetaan liikenteen ja kuljetusten kannalta järkevällä tavalla.

Työssä jaksamista edistämällä työelämässä pysytään pidempään ja terveempänä. Erityisesti työssä jaksamista tulee tukea kaupungin työpaikoilla. Määräaikaisia työpaikkoja tulee vakinaistaa ja lopettaa määräaikojen ketjuttaminen. Riittävä henkilöstön määrä takaa, ettei kohtuuttomia työtaakkoja pääse syntymään. Työlakien sallimiin työelämän joustoihin kuten perhevapaat tulee suhtautua kaupungin työpaikoilla myönteisesti.

Henkistä ilmapiiriä pyritään parantamaan työpaikoilla. Autoritäärisestä johtamisesta on päästävä eroon ja henkilöstön kouluttamiseen ja työyhteisön hyvinvointiin on panostettava. Työntekijöiden osaamisen kehittämistä jatketaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan ydinpalveluita, joihin käytetään yli puolet (54%) nettomenoista Turun kaupungissa. Erityisesti ennaltaehkäisevien vaikutusten painoarvoa tulisi korostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnan suunnittelussa.

Hoitotakuu eli kiireetön asiakaskäynti lääkärillä kolmen päivän kuluttua yhteydenotosta ja hoitotoimenpiteen varmistaminen kolmessa kuukaudessa tulee ottaa lähtökohdaksi terveystoimen palvelutason määrityksessä.

Terveyspalvelujen toimiessa hyvin jonotusajat niin terveyskeskuksen omalääkärille kuin erikoissairaanhoitoonkin lyhenevät. Alueellisten terveyspalvelujen taso tulee säilyttää. Uusia ratkaisuja palvelujen kohdentamiseksi ja laadun parantamiseksi tulee harkita. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa. Hammashuollon resursseja lisätään. Terveyskeskusmaksua ei peritä.

Kaupungin työntekijöiden työterveyshoito tulee saattaa kuntoon viipymättä.

Mielenterveyden horjuminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma ja mielenterveyspalveluista säästäminen lyhytnäköistä. Mielenterveyspalveluiden saatavuus on turvattava. Lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon pääsy taataan.

Hallintokuntien välistä yhteistyötä on lisättävä esteettömyyden takaamiseksi invalideille ja liikuntarajoitteisille.

Huume- ja päihdeongelmaisten hoitopalveluja kehitetään. Valtionavustuksilla tähän saakka toiminut nuorten päihdepoliklinikka tulee säilyttää. Poliklinikan tulee olla matalakynnyksinen paikka hoitoon tulijoille, jolloin päihdekierre saadaan katkaistuksi mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Kovien huumeiden käyttäjille suunnattu Milli-piste tulee säilyttää.

Kunnan sosiaalipalveluilla rakennetaan yhdessä muun sosiaaliturvan kanssa turvaverkko, joka kannustaa ja rohkaisee itsenäiseen selviytymiseen. Sosiaalitoimen keskeisimmät kysymykset tulevalla kaudella liittyvät vanhusten, lasten ja perheiden hyvinvointiin.

Alueellisia sosiaalisen hyvinvoinnin ohjelmia, joita on käynnissä Varissuolla ja Pansiossa on lisättävä. Asumisneuvonta tulee sisällyttää osaksi aluekumppanuutta.

Toimeentulotukihakemukset on voitava käsitellä kohtuullisessa ajassa ja akuutit tapaukset välittömästi. Hetkellisiä ruuhkia varten tulee varautua siten, että resursseja on riittävästi toimeentulotukijonojen purkamiseen.

Vanhustenhoidon perustana ovat itsenäistä asumista tukevat kotiin annettavat laadukkaat ja riittävät palvelut. Kotipalvelu määritetään painopisteeksi vuonna 2005 ja määrää lisätään siten, että palvelujen kattavuus olisi tasolla 25 % 75-vuotta täyttäneistä viimeistään 2006. Omaishoitajien asemaa on parannettava. Hoitoa tukevia ja hoitajien jaksamista edistäviä palveluja on lisättävä. Siivouspalveluiden saamista tehostetaan vanhusten ja sairaiden osalta.

Vanhainkotien henkilöstö- ja muut resurssit on pidettävä edelleen kehittyvinä. Palvelua tarvitsevien määrän lisääntyminen lähitulevaisuudessa on huomioitava toiminnan suunnittelussa.

Pitkäaikaissairaanhoidossa tarvitaan Kurjenlinnan hoitokodin tilalle uusi 200-paikkainen yksikkö. Hoitolaitoksessa annettavat palvelut tulee toteuttaa kaupungin omana työnä.

Kotihoitoa tulee tehostaa lähihoitajien ja sairaanhoitajien yhteistyötä ja työn koordinoimista lisäämällä.

Vanhustenhoidon osalta haetaan ratkaisua sosiaali- ja terveystoimessa olevien toimintojen yhdistämisellä ja hallintojen järjestämisellä yhden johdon alaisuuteen.

Lapsi tarvitsee turvallisuutta ja virikkeellistä elinympäristöä hyvän lapsuuden turvaamiseksi. Lapsiperheiden tukeminen turvaverkkojen ja laadukkaiden peruspalvelujen muodossa on pitkällä aikavälillä tuloksellisinta toimintaa. Lapsiperheille tarjottavat palvelut ja asuntotuotanto toimivat myös kannustimina Turkuun asettumiselle.

Päivähoidon riittävästä resurssoinnista on huolehdittava. Loma- ja sairausloma-aikojen sijaisia on oltava riittävästi. Lasten iltapäivätoiminta taataan 1. ja 2. luokkalaisille. Päiväkotipaikoissa on huomioitava myös ns. virka-ajan ulkopuolella tapahtuva hoito, jolloin vuoro- ja yötyöläisten mahdollisuuksia arjen järjestämiseen helpotetaan. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa on ensisijaisesti lisättävä työelämän joustavuutta. Turun kaupunki suurena työnantajana voisi näyttää esimerkkiä kehittämällä perheellisten työntekijöidensä arkea tukevia toimintoja. Kaupungin tulee suhtautua myönteisesti ja joustavasti työehtosopimusten ja lain sallimiin perhevapaisiin.

Perhetyöntekijöiden määrää on lisättävä. Siten ennaltaehkäistäisiin tehokkaasti lastensuojelullisia toimenpiteitä, jotka tulevat monissa tapauksissa yhteiskunnalle kalliiksi ja lisäävät syrjäytymisen riskiä. Lapsiasiainhoitajan viran perustamista Kuntaliiton suosituksen mukaisesti tulee harkita. Asiainhoitajan tehtäviin kuuluisi kokonaisvaltainen lapsiin ja lapsiperheisiin liittyvien asioiden seuranta, valvonta, lapsiperheille suunnattu tiedottaminen, tutkimustoiminnan koordinointi ja lasten osallisuuden takaaminen.

Lapsiin ja lapsiperheisiin liittyvää yhteistyötä tulee lisätä eri hallintokuntien välillä. On selvitettävä mahdollisuudet lastenneuvolatoimintojen laajentamiseksi koko perheen hyvinvointineuvolaksi.

Lapsiperheet on otettava asuntotuotannossa ja kaavoituksessa huomioon pyrkimällä sijoittamaan lapsiperhevaltaisille alueille riittävät palvelut ja vapaa-ajanviettoon tarkoitetut alueet (leikkipuistot, liikuntapaikat.) Joitakin tontteja voidaan kohdentaa erityisesti lapsiperheille vuokrattavaksi tai ostettavaksi

Turun kaltaisen perinteikkään koulukaupungin oppilaitosten tulee olla hyvässä kunnossa ja opetuksen laadukasta. Syvän ja laaja-alaisen sivistyksen merkitys kasvaa jatkuvasti. Siksi kaikille on turvattava kunnolliset ja tasavertaiset oppimismahdollisuudet läpi elämän. Tähän kuuluu tärkeänä osana, että koulutus perusopetuksesta korkeakouluihin säilyy maksuttomana.

Koulutuksen ohjausjärjestelmän muutokset ovat tuoneet kunnille ja kouluille lisää päätösvaltaa ja vastuuta. Turussa tulee pyrkiä siihen, että opetussuunnitelmallisesti peruskoulu on yhtenäinen esiopetuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen.

Peruskoulun 1-6 vuosiluokkien oppilaille turvataan koulunkäynti omalla asuinalueella. Uusia kouluja rakennettaessa otetaan huomioon tilojen muunnettavuus ja monikäyttöisyys. Sekä vanhojen että uusien koulutilojen on oltava kaikkien oppilaiden ja opettajien hyvä ja viihtyisä työpaikka. Mahdollisiin terveysuhkiin ja työrauhaongelmiin puututaan.

Koulun on annettava eväitä elämään ja opettava hyväksymään erilaisuutta ja yksilöllisyyttä. Jokaisen on saatava oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista kasvatusta ja opetusta.

Perusopetukselle on annettava riittävät opetusresurssit. Erityisesti tukiopetukseen käytettävien tuntien määrää tulisi lisätä. Opetusmateriaalin uusimiseen (mm. kartat ja oppikirjat) on varattava määräraha. Peruskoulun ja lukioiden opinto-ohjausta on lisättävä. Syrjäytymiseen ja kiusaamiseen on puututtava aktiivisesti. Kaikille on turvattava peruskoulun oppimäärä ja riittävä jatko-opiskelukelpoisuus.

Turku on kymmenientuhansien opiskelijoiden kaupunki. Opiskelijat tuovat kaupunkiin elämää ja kaupunki puolestaan vaikuttaa päätöksillään heidän asumiseensa, liikkumiseensa ja viihtymiseensä. Vahvat muistikuvat Turusta siirtyvät valmistuneiden mukana kaikkialle Suomeen ja ulkomaillekin: mikään mainoskampanja ei luo yhtä vaikuttavaa Turku-kuvaa kuin myönteiset muistot opiskelukaupungista.

Turussa ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, kaksi yliopistoa ja kauppakorkeakoulu kouluttavat osaajia elinkeinoelämän ja tutkimuksen tarpeisiin. Kaupunki ylläpitää hyviä suhteita näihin oppilaitoksiin ja tehtävällä yhteistyöllä turvaa osaltaan niiden toimintaedellytyksiä.

Opiskelijat vapautetaan jatkossakin terveyskeskusmaksusta. Toimeentulotuen myöntämisessä opiskelijoille jatketaan valittua linjaa. Erityisesti kesäaikana kaikille opiskelijoille ei riitä töitä, eikä kesäopintotuen nostamiseen ole välttämättä mahdollisuuksia. Toimeentulotuen maksamisen sijasta mahdollisuutena on myös opiskelijoiden työllistäminen.

Kaupungin pitää tarjota turkulaisille opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja lopputyötoimeksiantoja. Opiskelijoiden työllistymistä opintojen jälkeen tuetaan mm. elinkeinopoliittisin kehityshankkein sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyöhankkeita tukemalla.

Nuorisotyötä tehdään, jotta nuoret oppisivat vastuuntuntoa itsestä, muista ihmisistä ja elinympäristöstään kasvaen osallistuviksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Kunnallisen nuorisotyön lähtökohdaksi on otettava lasten ja nuorten osallistuminen ja osallisuus päätettäessä heitä koskevista asioista. Vastuuntunto kasvaa, kun saa päättää omista asioistaan esimerkiksi omassa harrastusryhmässään. On huolehdittava, että vasta perustettu nuorisofoorumi saa ansaitsemansa huomion ja sen aloitteet käsitellään asiallisesti.

Nuorisotilojen riittävä aukiolo tulee varmistaa ja toiminnan ylläpitämiseksi on osoitettava tarpeeksi resursseja.

Turun keskustan nuorisotilaratkaisu on vietävä nuoria tyydyttävään ja kustannuksiltaan tehokkaaseen ratkaisuun. Ensisijaisesti ratkaisulla on tavoiteltava parempia tiloja ja laadukkaampaa palvelua.

Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyskierteen katkaisemiseen nuorten kohdalla on panostettava. Työkykyä edistäviä harjoittelupaikkoja on lisättävä. Nuorten työpajojen toimintaedellytykset on turvattava.

Turku on perinteisesti ollut nuorisokulttuurin edelläkävijöitä Suomessa. Nuorten mediapaja, bändi- ja esiintymistilat on pidettävä ajanmukaisina ja riittävän tasokkaina.

Kaikilla turkulaisilla pitää olla liikunnan harrastusmahdollisuudet. Kaupunki tukee lasten, nuorten ja erityisryhmien liikuntaa samoin kuin sellaista liikuntaa, joka edistää työssäkäyvien työssä jaksamista. Liikuntainvestoinnit suunnataan tavallista turkulaista silmälläpitäen. Jos kaupungin kansainvälinen näkyvyys vaatii, kaupunki voi kuitenkin olla mukana myös huippu-urheilun kehittämisinvestoinneissa.

Lasten ja nuorten liikuntaharrastusta tuetaan avustamalla urheiluseuroja, luomalla puitteita vapaaehtoistoiminnalle ja edistämällä lähiliikuntapaikkojen kunnossapitoa. Ulkotekojääkenttien rakentamiseen tulee panostaa enemmän. Myös lasten ja nuorten keskuudessa kasvavaa suosiota saavuttavien lajien kuten salibandyn harrastamista tuetaan.

Terveyttä ja hyvinvointia edistetään liikunnassa parhaiten, kun saatetaan asuinympäristön kevyen liikenteen väylät, ulkoilureitit ja muut liikuntapaikat hyvään ja houkuttelevaan kuntoon. Myös saariston ulkoilualueiden liikuntamahdollisuuksia lisätään ja monipuolistetaan.

Liikunnan, kulttuurin ja monen muun alan toimintojen, erityisesti vapaaehtoistyön esteeksi ja hankaloittajaksi ovat viime vuosina tulleet kaupungin tilojen korkeat vuokrat. Niitä tulee kohtuullistaa, jotta tilalaitoksen hyvän taloudellisen tuloksen varjolla ei aiheutettaisi suuria menetyksiä toiminnoissa, jotka koskevat tavallisia turkulaisia.

Hyvinvointiyhteiskunnassa kunta huolehtii kulttuurin peruspalveluista. Kaupunginteatterin, -orkesterin, kirjaston ja museoiden määrärahat vakiinnutetaan tasolle, jota laadukas toiminta edellyttää. Lisäksi kaupunki tukee taiteilijoita ja kulttuurityötä tekeviä yhteisöjä mm. taidehankinnoin, kohtuuhintaisin toimitiloin, apurahoin ja avustuksin. Moni-ilmeinen kulttuuritarjonta ja vetovoimaiset tapahtumat ovat olennainen osa elävää kaupunkikulttuuria. Ne vaikuttavat opiskelu- ja asuinpaikka-valintoihin sekä yritysten sijoittumiseen ja vetävät kaupunkiin matkailijoita.

Sähköisen tiedonvälityksen lisääntyessä kirjaston merkitys kaikille avoimena ja maksuttomana tiedon tarjoajana korostuu entisestään. Tietoverkkojen tarjoaminen kuntalaisten käyttöön ei saa kuitenkaan kaventaa perinteisen kirjastotoimen palveluja. Tiedon maksuton saanti on tärkeä tasa-arvoa lisäävä tekijä ja kaunokirjallisuus tärkeä ihmisen henkistä kasvua tukeva taidemuoto. Ne vaikuttavat opiskelu- ja asuinpaikkavalintoihin, yritysten sijoittumiseen, vetävät kaupunkiin matkailijoita sekä tarjoavat kaupunkilaisille terveyttä ja hyvinvointia edistäviä harrastusmahdollisuuksia.

Kaupungin kulttuuripolitiikalla luodaan positiivinen, niin taiteen tekijöitä kuin siitä nauttiviakin innostava ilmapiiri. Tietoisuus omasta historiasta ja asuinympäristöstä sekä taiteen tulkitsemasta omasta ajasta on hyvä kulttuuri-identiteetin perusta, jolle henkinen hyvinvointi rakentuu. Turku tarjoaa ainekset tällaiseen rakentamiseen kaikille kaupunkilaisille.

Tulevalla valtuustokaudella tulee myös keskittyä Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen edistämiseen, mikä edellyttää kaupungilta lisäpanostuksia kulttuuriin.

Matkailulla on suuri taloudellinen merkitys kaupungin elinkeinoelämälle ja työllisyydelle. Turun sataman vilkas matkustajaliikenne luo erinomaiset edellytykset kaupunkiin suuntautuvalle matkailulle. Palveluja parantamalla ja monipuolistamalla matkailijat saadaan entistä laajemmin näkemään Turku hyvänä matkailukaupunkina eikä vain läpikulkusatamana.

Turun ja Varsinais-Suomen historia sekä luonnonkaunis saaristo ovat Turkuun suuntautuvan matkailun vahvat perustekijät. Niiden olemassa olo ei kuitenkaan yksin riitä; tarvitaan aktiivista, koko maakunnan yhteistyölle perustuvaa matkailupolitiikkaa, jossa Turun kaupungilla on selkeä vetovastuu.

Turku on jatkuvasti kohentanut asemaansa kongressi- ja kokousmatkailukaupunkina. Kongressimatkailusta saavutettavat taloudelliset ja toiminnalliset hyödyt ovat merkittäviä. Kaupungin tulee jatkaa kokousmatkailua tukevia toimintoja ja hyödyntää muita matkailullisia vahvuuksiaan kongressivieraiden Turkuun saamiseksi.

Turun omaleimaisia piirteitä ovat Aurajoki maisemineen, Tuomiokirkko, linna ja kauppatori. Myös keskiajan jälkeistä historiaa löytyy useista paikoista. Tapahtumia Turulla on aina joulurauhan julistamisesta Suomen vanhimpaan rock-festivaaliin. Ainutlaatuinen ympäristö yhdistettynä laadukkaaseen kulttuuritarjontaan kiinnostaa matkailijoita. Turkulaisten taidelaitosten ja tapahtumajärjestäjien on voitava vastata tähän haasteeseen.

Turun historia, Aurajoen kansallismaisema ja ainutlaatuinen saaristoluonto ovat vahva perusta turkulaiselle kotiseutuhengelle. Niiden varaan voi luontevasti rakentaa myös vetovoimaisia kulttuuritapahtumia, esimerkiksi keskiaika-tapahtuman, saaristolaismarkkinat, Turun Musiikkijuhlien konsertit, Ruisrockin ja Down by the Laituri –festivaalin. Kotiseutuhenki antaa parhaimmillaan vahvan itsetunnon, joka auttaa katsomaan avoimin silmin muuallekin.

Turku on Helsingin jälkeen maamme kansainvälisin kaupunki. Turussa asuu yli sata eri kansallisuutta. Viime vuosien maahanmuuttajapolitiikka ei ole erityisen onnistunutta Turussa. Resursseja ei ole ollut riittävästi eikä riittävän laajaa koordinointia ei ole kyetty synnyttämään.

Maahanmuuttajat tulee ottaa kokonaisvaltaisemmin vastaan. Kaikilla eri hallintokunnissa maahanmuuttajien kanssa työskentelevillä on oltava riittävät tiedot ja johdonmukaiset tavoitteet. Yhteistyötä eri hallintokuntien ja eri naapurikuntien kanssa tehostetaan.

Maahanmuuttajien suomenkielen oppimiseen panostetaan jatkossa enemmän. Kieli on tärkeimmällä sijalla vieraaseen kulttuuriin sopeutumisessa. Maahanmuuttajien ulkomailla hankittua ammattitaitoa on pidettävänä voimavarana, jota ei tule hukata. Maahanmuuttajien yhdistystoimintaa tuetaan. Maahanmuuttajat asutetaan mahdollisimman monille eri alueille, ja vieraskielisten ja vieraasta kulttuurista tulleiden parissa työskenteleville päiväkodeille, kouluille ja muille palveluyksiköille annetaan tarpeellisia lisäresursseja.

Erityisen tärkeää on edistää suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä, koska Turku on yhä monikulttuurisempi kaupunki. Maahanmuuttajapolitiikka on nähtävä osana laajempaa kansainvälistymisprosessia, jossa Turun tulee olla aktiivisesti mukana.

Tavoitteena on viihtyisä ja puhdas ympäristö. Ympäristön puhtauteen ja viihtyisyyteen vaikutetaan ympäristösuunnittelulla, liikennesuunnittelulla, kaavoituksella, viheralueiden ja kaupunkipuistojen määrällä, siivouksella ja kunnossapidolla sekä vaikuttamalla kaupunkilaisten asenteisiin. Lähiympäristön puhtaus itsessään vähentää roskaamista.

Turun 775-vuotis juhlavuonna aloitettua siisteyskampanjaa tulee jatkaa. Kauppatori tehdään esteettömäksi liikkumiselle kulttuuriarvot säilyttäen. Yliopistonkadun kävelykatuosuutta jatketaan Kauppiaskadulle saakka. Asukkaiden mielipiteitä ympäristön kehittämisestä kartoitetaan ja asukkaita kannustetaan yhteistyöhön kaupungin kanssa lähiympäristön viihtyisyyden parantamiseksi. Siirtolapuutarha- ja viljelypalstatoimintaa suositaan.

Vanhaa kaupunkikuvaa vaalitaan säilyttämällä eri aikoina rakennettuja miljöitä ja edistämällä niiden mahdollisesti kaipaamaa kunnostusta.

Nykyiset lähivirkistysalueet säilytetään, samoin mahdollisuudet päästä merenrantaan. Kuhankuonon ja sen ympäristön sekä uusien rajoitetussa käytössä olevien merenranta-alueiden kaupunkilaisille suunnattua virkistyskäyttöä edistetään. Luonnon arimpien osien säilyminen turvataan osayleiskaavoin ja tarkoin käyttösäännöin, kuten luonnon- ja virkistysarvojensa puolesta ainutlaatuisessa Ruissalossa. Ruissalon Saaronniemen ja Kansanpuiston rantoja siivotaan ja saatetaan ne jälleen uinti- ja muun virkistyskäytön edellyttämälle tasolle.

Mahdollisuuksia Aurajokimaiseman virkistyskäyttöön lisätään ulkoilu- ja pyöräilyreittejä kunnostamalla ja luomalla.

Kaupunki on merkittävä luonnonvarojen kuluttaja ja ympäristön kuormittaja. Siksi hankinnoissa otetaan huomioon tuotteiden kestävyys ja ympäristöystävällisyys. Tuotteiden ympäristövaikutukset arvioidaan valmistuksesta jätteeksi päätymiseen asti.

Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuutta liikennevirroissa pyritään kasvattamaan päästöjen ja ruuhkien vähentämiseksi. Tämä tehdään luomalla parempia edellytyksiä eri liikennemuotojen houkuttelevalle käytölle.

Pyörätieverkostoa kehitetään erityisesti keskustassa ja oppilaitosten ympäristössä. Liikenneturvallisuutta parannetaan ongelmakohdissa, mm. Hämeenkadulla ja Hirvensalossa. Pyöräteiden talvikunnossapitoa lisätään.

Joukkoliikenne on hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelu, ei voittoon tähtäävää taloudellista toimintaa. Joukkoliikenteen kilpailuttamista vähennetään ja kaupungin liikennelaitoksen kapasiteettia lisätään. Joukkoliikenteestä tehdään kaupunkilaisille aidosti vaihtoehtoinen ja houkutteleva liikennemuoto.

Muilta osin joukkoliikenteen kehityksen suunta määritellään seuraavasti:

• Paikallis- ja seutuliikenne kulkee saman solmupisteen kautta (kauppatori), joka sijaitsee ydinkeskustassa. Tällöin vaihtaminen linjalta toiselle on joustavaa ja joukkoliikenne on todellinen liikennevaihtoehto.
• Matkalipun hinnan on oltava riittävän alhainen, jotta joukkoliikenne pysyy edullisena ja houkuttelevana liikkumisvaihtoehtona.
• Huolehditaan joukkoliikenteen esteettömyydestä. Tämä tarkoittaa käytännössä saumatonta yhteistyötä mm. talvikunnossapidon osalta. Jo nyt on käytössä valtaosin matalalattiainen bussikalusto, joka on käyttäjäystävällinen. Kun bussipysäkki on aurattu ja puhdistettu jalkakäytävän reunaan saakka, pääsee esimerkiksi pyörätuolilla tai lastenvaunuilla helposti kyytiin ja kuljettaja voi ajaa pysäkin reunaan saakka.
• Palveluliikenteen kehittämistä jatketaan niin, että joustomahdollisuudet kasvavat ja asiakkaiden tarpeet otetaan paremmin huomioon.
• Kehitetään kuljetuspalvelukeskusta ja selvitetään sen mahdollisuuksia yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa. Tutkitaan matkakeskuksen tarve ja kustannukset.

Yksityisautoilua varten suunnitellaan pysäköintialueet ja –paikat helposti saavutettaviksi. Pysäköintipaikat rakennetaan palvelujen läheisyyteen.

Euroopan Unionin laajentumisen ja Pohjolan Kolmion (the Nordic Triangle) liikennekapasiteetin kasvun myötä Turun sataman merkitys ympärivuotisena porttina Itämerelle ja muualle Eurooppaan kasvaa. Toisaalta sataman kaupungin kassaan vuosittain tulouttama määrä tasapainottaa osaltaan kuntataloutta. Kaupungin omistus- ja päätäntävalta tulee säilyttää edelleen satamahallinnossa.

Pitkällä aikavälillä Turun ja Naantalin satamat tulisi yhdistää suursatamaksi. Näin turvataan talousalueen kehitystarpeet ja luodaan kilpailukykyinen läntinen vaihtoehto Vuosaaren satamalle.

Lisäksi kaupungin on oltava aktiivinen suhteessa valtakunnalliseen päätöksentekoon ja muihin yhteistyötahoihin turvatakseen tie-, rautatie-, satama- ja lentoliikenteen kehittymisen Turun seudulla.

Turun kaupungin asuntotarjonta on maan parhaita. Tästä syystä asuntojen hinnat eivät ole karanneet muiden kasvukeskusten tasolla. Turun tulee edelleen jatkaa erilaisten asuntomuotojen tukemista siten, että vaihtoehtoehtoja omistusasumisen lisäksi löytyy vuokra-, asumisoikeus kuin opiskelija-asuntomarkkinoiltakin.

Kysyttyjen alueiden tonttitarjontaa lisätään. Lisäksi tonttien vuokraukseen luodaan vaihtoehtoisia mahdollisuuksia siten, että tietyn ajan jälkeen vuokratontin voisi lunastaa itselleen ja maksetusta vuokrasta saada tietynsuuruisen hyvityksen. Jokaiselle uudelle asuntoalueelle suunnitellaan mahdollisimman monipuolinen asuntokanta asunnontarvitsijain muuttuvia tarpeita varten. Ikäihmisten, vammaisten ja muiden erityisryhmien asuntorakentamisen tavoitteena on luoda edellytykset mahdollisimman pitkään normaaliin kotona asumiseen.

Kaikille kaupunkilaisille tulee taata esteetön asuminen. Se pitää huomioida kaavoituksessa, asuntotuotannossa, joukkoliikenteessä, infrastruktuurin rakentamisessa sekä palvelujen saavutettavuuden järjestämisessä.

Vanhoja lähiöitä uudistetaan. Kaavapäätöksin ja muin toimenpitein vaikutetaan siihen, että niiden palvelujen puutteita korjataan. Lähiöasumisen viihtyvyyttä parannetaan puhtaammalla ja turvallisemmalla elinympäristöllä. Täydennysrakentamista jatketaan siten, että kaupunginosien välinen sosiaalinen eriytyminen voidaan estää. Pyritään estämään kaupunginosien välistä sosiaalista eriytymistä.

Laadukas vesi on välttämätöntä sekä turkulaisille että Turun teollisuudelle. Puhtaan veden ratkaisu toteutetaan jalostamalla Kokemäenjoen raakavesi Virttaanharjulla tekopohjavedeksi tehdyn päätöksen mukaisesti.

Yhdyskuntajätevedet puhdistetaan entistä tehokkaammin Airiston ja koko Itämeren suojelemiseksi, mm. typenpoistoa tehostetaan puhdistamoa uudistettaessa. Aurajoen hajakuormitusta vähennetään yhdessä jokivarren kuntien kanssa.

Pyritään vaikuttamaan asenteisiin jätteiden tuottamisen vähentämiseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi.

Kierrätysmahdollisuuksia parannetaan erityisesti biojätteen ja kartongin keräyksen osalta. Syntypaikkalajittelua tehostetaan.